Tuulipuistohanke herättää innostusta ja huolta. Yleisötilaisuus tarjosi mahdollisuuden tutustua suunnitelmiin.

Keuruulaiset ottivat vieraansa vastaan uteliaina ja kiinnostuneina. Heillä oli paljon hyviä kysymyksiä Lehmikorven tuulipuiston suunnittelijoille, jotka esittelivät hanketta toukokuun alussa Keuruun kaupungintalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui vajaat 50 ihmistä, osa etänä.

Kaupunginjohtaja Noora Pajari avasi tilaisuuden korostamalla Lehmikorven tuulipuiston merkitystä Keuruulle. Kyseessä on paikkakunnan ensimmäinen tuulipuistohanke. Keuruun kaupunkikehitysjohtaja Timo Määttä esitteli puolestaan lähikuntien tuulivoimahankkeita.

”Keuruulla on jätetty kolme muutakin kaavoitusaloitetta. Lehmikorven hanke on kuitenkin toistaiseksi ainoa, joka on lähtenyt liikkeelle”, Määttä kertoi.

Asiantuntijat ja hankkeen edustajat avasivat osallistujille tarkemmin suunnitelmia ja hankkeen nykytilannetta. Pohjan Voiman projektipäällikkö Sami Merelä esitteli Pohjan Voiman sekä hankkeen taustoja. Suunniteltu alue perustuu yrityksen tekemiin esiselvityksiin sekä Metsähallituksen ja muiden maanomistajien kiinnostukseen.

”Meidän alustavien selvitysten perusteella alueelle voisi sijoittaa enintään 12 tuulivoimalaa. Sähkönsiirron osalta vaihtoehtoja on useita, ja niitä selvitellään nyt.”

Metsähallituksen tuulivoima-asiantuntija Joni Lehto kertoi Metsähallituksen roolista tuulipuistojen kehittäjänä. Lehmikorvessa Metsähallitus on alueen suurin maanomistaja.

Lehdon mukaan Metsähallitus on omien tuulipuistohankkeidensa lisäksi mukana yhteishankkeissa, joista Lehmikorpi on hyvä esimerkki. Lisäksi Metsähallitus vuokraa valtion maita ulkopuolisten hankekehittäjien tuulipuistohankkeisiin.

”Kun hankekehitysvaihe päättyy, Metsähallitus irtautuu hankkeesta mutta jää vuokraamaan maata.”

Tällä hetkellä Metsähallituksella on käynnissä kymmenkunta tuulipuistohanketta.

Arja Koistinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta esitteli yleisölle YVA-menettelyn ja sen vaiheet. YVAssa selvitetään ja arvioidaan hankkeen vaikutukset sekä etsitään keinoja pienentää mahdollisia haittoja.

Hankkeen YVA- ja kaavoituskonsulttina toimii Sanukka Lehtiö Swecolta. Hän esitteli YVA-ohjelman, jossa tarkastellaan kahta tapaa toteuttaa hanke. Toisessa vaihtoehdossa alueelle rakennetaan yhdeksän voimalaa ja toisessa 12.

Lehtiö kertoi myös kaavoituksen etenemisestä. Siinä hyödynnetään nyt tehtäviä YVA-selvityksiä. Paikallisilla asukkailla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä kertoa mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Tavoitteena on, että kaava hyväksyttäisiin kesällä 2024.

Sähkönsiirtoreitit kiinnostivat eniten

Esittelyjen jälkeen oli varattu aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Niitä tuli runsaasti, kuten järjestäjät olivat toivoneet.

Eniten keskustelua herättivät sähkönsiirtoreitit. Yleisöstä nostettiin esille se, että maakaapelit olisivat ilmassa kulkevia johtoja parempi tapa sähkönsiirtoon. Läntinen vaihtoehto oli useamman osallistujan mielestä paras.

Pohjan Voiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto kertoi, että nyt on esillä useampi vaihtoehto, joita tutkitaan. Hän kannusti kaikkia kertomaan oman mielipiteensä ja antamaan palautetta eri vaihtoehdoista.

”On hyvä selvittää eri vaihtoehtoja, jotta löydämme parhaan. Monet asiat vaikuttavat reitin ja toteutumistavan valintaan, kuten vaikka linjan pituus tai tekniset seikat.”

Pihlajaveden reitti ja Natura-alueet nousivat myös esiin. Luonnonsuojeluyhdistyksen Jouko Pihlainen toi esille tietoja alueen luonnosta.

”Läntinen sähkönsiirtoreitti poistaisi monta haittaa. Muuten kannatan kovasti tätä hyvää hanketta.”

Mahdollinen aurinkovoiman suunnittelu kiinnosti myös. Pohjan Voiman Tomi Mäkipelto kertoi, että aurinkovoiman rakentamista tuulipuiston alueelle selvitetään. Tuulivoimalan korkeus kirvoitti kysymyksiä.

Pohjan Voiman edustajalta kysyttiin, miksi ensin on puhuttu 200 metrin korkuisista tuulivoimaloista ja nyt on suunnitelmissa voimalat ovat 330 metrin korkuisia.

”Yksittäisen tuulivoimalan runkokorkeus on 200–240 metriä, mutta ylimmillään tuulivoimalan siipi ylettyy 330 metrin korkeuteen.”

Yksi huoli liittyi alueen ennallistamiseen sen jälkeen, kun tuulipuiston toiminta loppuu.

”Osana hanketta on suunnitelma purkaa maanpäälliset rakenteet, jos ja kun toiminta joskus loppuu. Asia mainitaan myös maanvuokrasopimuksissa,” sanoi Pohjan Voiman Mäkipelto.

Hankeyhtiö maksaa ennallistamisen kustannukset. Käytännössä maanomistajille maksetaan alueesta vuokraa niin kauan, kunnes tuulipuiston maanpäälliset osat on purettu ja viety pois alueelta. Tiet tosin jäävät maanomistajien käyttöön.

Yleisöstä varmistettiin, ovatko tiet käytössä myös tuulipuiston toiminnan aikana. Entä tuleeko alueelle sulkupuomeja?

”Tiet ovat vapaasti käytettävissä eikä alueelle tule sulkupuomeja. Muutenkin alueella voi liikkua entiseen tapaan. Ainoastaan sähköaseman alue aidataan turvallisuussyistä”, Mäkipelto kertoi.

Toinen huoli koski melu- ja välkehaittoja. Miten ne vaikuttavat alueen virkistyskäyttöön ja eläimiin?

Swecon Sanukka Lehtiö kertoi, että melumallinnukset tehdään ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Välkkeen osalta tarkastellaan pahinta mahdollista skenaariota ilman puuston suojaavaa vaikutusta.

”Välkkeelle ei ole Suomessa omaa ohjearvoa, joten noudatamme siinä ruotsalaisten ohjearvoa.”

Keuruun kaupunkikehitysjohtaja Timo Määttä kertoi, että Petäjäveden kunnan päättäjät olivat halunneet opiskella meluun ja välkkeeseen liittyviä asioita asiantuntijoiden johdolla. Keuruulla suunnitellaan päättäjille samanlaista koulutusta.

Tilaisuuden lopuksi Swecon Sanukka Lehtiö pyysi aluetta hyvin tuntevia keuruulaisia jättämään yhteystietonsa tarkempia haastatteluja varten. Kaupunginjohtaja Noora Pajari kiitti puolestaan osallistujia loistavista kysymyksistä ja kommenteista sekä hankkeen edustajia selkokielisestä esityksestä.

”Nyt on hyvä aika vaikuttaa suunnitelmiin. Mikään ei ole vielä liian myöhäistä.”